Purjehdus ja yhteisöllisyys

Monta vuotta sitten purjehtiessani Maarianhaminasta Gotlantiin pohdin keinoa, jolla voisin jakaa purjehtimisen tuomaa tunnetta muille. Heille, jotka eivät ole olleet missään kosketuksessa mereen tai purjehdukseen. Matkan jälkeen listasimme vaimoni kanssa paperille asioita, joita haluaisimme tehdä tulevaisuussa. Kirjoitin yhdelle riville: Yhteisöllinen purjehdustapahtuma (sisällöstä ei ollut hajuakaan).

Olin itsekin löytänyt purjehduksen vasta päälle kolmikymppisenä. Mikseivät muutkin? Entisenä lappilaisena minulla ei ollut aiempaa tuntumaan merellä liikkumiseen. Vasta Helsingissä asuessani kiinnostus heräsi – yhden purjehdusviikolopun jälkeen legillä Airistolta Hankoon. Eräretkeily tuntureilla vaihtui luontevasti purjehtimiseen puisella kansanveneellä. Ei purjehtiminen ole vaikeaa ja sen oppii kuka vaan.

Vuosi Gotlannin reissun jälkeen matkalla Saarenmaalta Tammisaareen ajelimme tyynessä säässä läpi kilometrien mittaisten levälauttojen. Silloin mielessä pyöri Itämeren harmaa tulevaisuus.

Kahden asian yhdistämisen yhteisöllisen purjehdustapahtuman ympärille tuntui tuolloin sopivalta: purjehduksen ilo ja Itämeri. Yhteisöllisiä tapahtumia oli Suomessa järjestetty aiemminkin, mutta ei koskaan mitään purjehdukseen liittyvää – saati vastaavaa kuin Purjehduspäivä. 

Juuri Purjehduspäivänä voi jakaa purjehduksen ilot uusille purjehduskavereille ja samalla kannustaa ajattelemaan Itämerta.

Ja miksi Purjehduspäivä järjestetään kolmannen kerran? Koska kymmenet osallistujat ovat pitäneet tapahtumaa niin mahtavana! Miksei vastaavaa ole järjestetty aiemmin? Toki monet purjehtijat ovat vieneet ensikertalaisia kavereitaan vesille ennenkin. Nyt vastaavaa voi tehdä myös tuntemattomien ihmisten kanssa. Pidetään kynnys matalalla: muutaman tunnin mittaiselle purjehdukselle pääsee hyvin helposti mukaan, eikö tarvitse osata mitään. Kahden tapahtuman ja kymmenien henkilökohtaisten kohtaamisten jälkeen, tuntuisi oudolta jättää tapahtuma järjestämättä.

Aiempina vuosina mukana on ollut veneitä Helsingistä, Espoosta ja Turusta. Toivottavasti tänä vuonna teemme ennätyksen. Haluamme yksinkertaisesti lisää kohtaamisia merellä. Lähtekää kipparit mukaan ja kokeilkaa, miltä tuntuu jakaa oman harrastuksen ilot muille. Tunne on aika vahva! #olenmukana #purjehduspäivä

TEKSTI ja KUVAT: JANNE IMPIÖ

Lehdistötiedote 2019: Yhteisöllinen purjehdustapahtuma kiinnostaa edelleen

Purjehduspäivä kutsuu purjeveneiden kippareita miehistöpaikkojen jakamistalkoisiin elokuun kolmantena lauantaina. Yhteisöllinen Purjehduspäivä järjestetään kolmannen kerran lauantaina 24. elokuuta 2019. Kaikille maksuttoman tapahtuman järjestää Purjehduspäivä ry.

Purjehduspäivä järjestetään elokuussa 2019 kolmannen kerran. Ensimmäiset vuodet ovat osoittaneet, että purjehdus kiinnostaa ja yhteisölliselle tapahtumalle on selvä tilaus.

Tapahtuman ansiosta jo kymmenet purjehduksesta kiinnostuneet ovat päässeet kokeilemaan harrastusta kokeneiden kippareiden kanssa.

”Palaute on ollut pelkästään myönteistä. Ihmiset ovat olleet Purjehduspäivän jälkeen vilpittömän onnellisia. Joukossa on myös sellaisia, jotka ovat jatkaneet harrastusta tavalla tai toisella, hankkineet oman tai kimppaveneen”, kertoo Purjehduspäivä ry:n puheenjohtaja Janne Impiö.

Veneiden päälliköt saavat mahdollisuuden ajakaa osaamistaan. Lisäksi Purjehduspäivä on luonut uusia ystävyyssuhteita ja purjehduskimppoja.

”Kaipaamme nyt lisää kippareita mukaan tapahtumaan tarjoamaan paikkoja vesillä liikkumisesta kiinnostuneille”, Impiö lisää.

Tänä vuonna tapahtuman kokoontumispaikkana toimii Vallisaaren vierasvenesatama. Päivän purjehdusten jälkeen kipparit voivat varata omakustanteisen venepaikan satamasta ja osallistua yhteiseen iltajuhlaan. Rannassa on tarjolla ruokaa omakustanteisesti.

Koetaan Itämeren tila omin silmin

Purjehduspäivänä purjehdusharrastus tuodaan lähelle ihmisiä, ja samalla tapahtumalla halutaan nostaa esiin Itämeren tilaa. Ympäristöstä huolehtiminen on myös Purjehduspäivän kantava teema. Vesillä liikkuessa Itämeren kunnon voi nähdä omin silmin. Veneilijät ovat keskeisessä roolissa Itämeren suojelemisessa.

Itämeren suojelutyötä voi myös tukea taloudellisesti. Halutessaan osallistujat voivat lahjoittaa rahaa esimerkiksi Itämeren suojeluun erikoistuneille yhteisöille ja järjestöille. Purjehduspäivä ry ei itse kerää rahaa.

Kippari kutsuu veneeseen

Purjehduspäivä luo puitteet tapahtumalle. Kaikesta lopusta huolehtivat veneiden kipparit ja osallistujat. Osallistumiselle ei ole asetettu rajoja: kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan asuinpaikasta tai kotimaasta riippumatta.

Mukaan pääsee kahdella tavalla. Veneiden kipparit tarjoavat veneensä vapaita miehistöpaikkoja Purjehduspäivän Facebook-sivulla. 

Venevieraat voivat selata ilmoittautuneiden veneiden tietoja Facebookissa sekä Purjehduspäivän verkkosivun tapahtumasivulla. Paikat varataan suoraan Facebookissa ja kippari hyväksyy varaukset. Tapahtuma on kaikille maksuton.

Veneen kipparin jättämästä purjehdusilmoituksesta selviää, millainen vene on kyseessä, montako miehistöpaikkaa on avoinna, kuinka pitkästä purjehduksesta on kyse, mistä lähdetään ja mihin rantaudutaan.

Osallistujat tarvitsevat veneelle mukaan sään mukaisen vaatetuksen ja kengät, eväät sekä reipasta mieltä. Kippari varaa mukaan pelastusliivit, mutta omatkin voi ottaa mukaan. Lisäohjeet on kirjattu veneilmoitukseen.

Taas aika murtaa purjehdukseen liittyviä myyttejä

Tapahtuman avulla halutaan jakaa kaikille osallistujille hyviä tunnelmia merellä. Purjehtimisesta voi nauttia monella tavoin ja kuka tahansa. Purjehduspäivään osallistuminen ei maksa mitään: vesillä oleminen on ilmaista ja tapahtuma on avoin kaikille.

Yleensä purjehduksen voi aloittaa milloin vaan. Ikä ei ole este, ja harrastukseen pääsee kiinni omalla, kimppa- tai lainaveneellä tai ilmoittumalla vapaille miehistöpaikoille muiden veneessä. Vesillä liikkumisen voi oppia hyvin nopeasti, jos oikeasti sitä haluaa.

Purjehduspäivä ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii edistämään purjehdusharrastusta ja Itämeren suojelua. Puheenjohtajana toimii Janne Impiö.

Lisätietoja tapahtumasta: Janne Impiö, puh. 050 330 6065

Purjehduspäivän verkkosivut: http://purjehduspaiva.fi/

Facebook: www.facebook.com/purjehduspaiva

Twitter: @purjehduspaiva

Instagram: @Purjehduspaiva24_08

Kipparille vinkit onnistuneelle yhteisöpurjehdukselle

1. Purjehduspäivänä kaikilla on mahdollisuus tutustua purjehdukseen. Ole osallistujille jämpti ja reilu kippari. Kerro harrastuksestasi avoimesti.

2. Purjehduspäivänä veneen päällikkö on vastuusta miehistöstään, kuten merilaki edellyttää. Käy läpi keskeiset turvallisuusohjeet ennen purjehdusta.

3. Kippari varaa osallistujille pelastusliivit. Pidä huolta, että kaikilla on aina pelastusliivit päälle puettuna.

4. Ole selkeäsanainen. Mukana on ensikertalaisia, jotka eivät tunne purjehdustermejä tai -slangia.

5. Purjehtiessa tulee nälkä, sopikaa etukäteen ennen purjehdusta muonituksesta.

6. Varmista, että kaikilla on mukana säänmukaiset varusteet, vaatteet ja jalkineet sekä tarvittaessa aurinkosuojaa iholle.

7. Kerro reitin pituus ja matkan arvioitu kesto etukäteen. Muista selventää, että keli voi muuttaa suunnitelmia.

Kaikki voivat vaikuttaa Itämeren tilaan

Itämeri on herkkä. Itämeri on murtovettä – jotain suolaisten valtamerten ja makeiden järvien väliltä. Murtovesi on eliöstölle haastava ympäristö. Itämeri on myös matala meri, keskisyvyys on vain 54 metriä. Lisäksi Itämeri on kovalla käytöllä. Valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä, ja Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä meristä.

Itämeren näkyvin ongelma on rehevöityminen. Kaupungit, teollisuus, maatalous ja jopa purjehtijat itse ovat käyttäneet Itämerta suruttomasti viemärinä. Nykyisin toki valtaosa jätevesistä puhdistetaan, mutta mereen päätyy silti liikaa ravinteita. Tämä näkyy kesäisin sinilevälauttoina.

Merimies merta rakastaa. Näin on laulettu perinteisissä lauluissa jo vuosisadan verran. Ja tottahan se on, meri on purjehtijalle tärkeä. Jokainen merellä liikkuja nauttii merestä ja luonnosta. Yhä useampi merellä liikkuja on myös huolissaan meren tilasta. Tämä huoli on yksi syy sille, miksi Purjehduspäivä perustettiin.

Rehevöitymisen lisäksi Itämerta vaivaa moni muukin ongelma. Merestä löytyy uskomaton määrä roskaa ja muovia. Vieraslajit ovat levinneet ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja laivaliikenteen seurauksena. Osa kalakannoista on romahtanut ylikalastuksen ja padottujen jokien takia.

Muita uhkia aiheuttavat vilkas meriliikenne ja sen tuoma öljyonnettomuuksien riski, ympäristömyrkkyjen ja kemikaalien päätyminen mereen, meren pohjaan upotetut kemialliset aseet sekä hylkyjen vuotavat polttoainesäiliöt.

Me kaikki voimme vaikuttaa Itämeren tilaan. Pidetään meri hyvässä kunnossa, jotta myös meidän lapsemme ja heidän lapsensa voivat nauttia purjehtimisesta.

TEKSTI: ANTTI LEHMUSKOSKI

KUVAT: JANNE IMPIÖ

Purjehduspäivä seuraavan kerran 24. elokuuta 2019

Suomenlinna Viapory Trophy

Hiio-hoi! Purjehduspäivä järjestetään kolmannen kerran 24. elokuuta 2019. Yhteisöllinen purjehdustapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2017.

Kutsumme taas kerran purjeveneiden päälliköt ja purjehduksesta kiinnostuneet yhteisölliseen purjehdustapahtumaan.

Tapahtuman pääpaikka on Helsingissä, missä järjestetään myös Purjehduspäivän jatkojuhlat (lisätietoa myöhemmin). Purjehduspäivään voi kuitenkin ilmoittautua mistä päin maata tahansa.