Veneilijän jättää jälkensä ympäristöön – lue Purjehduspäivän Itämeri-vinkit

Jokainen veneilijä voi vaikuttaa ympäristöönsä jättämäänsä jälkeen.

Pienet pisut meressä eivät äkkiseltään pilaa varsinkaan suuria merialueita, mutta jos kaikki pissaavat mereen, kasvaa ravinteiden määrä tuntuvasti. Seuraukset ovat jo hyvin tiedossa, tänäkin vuonna olemme saaneet lukea paljon uutisia ja some-päivityksiä Itämeren levähavainnoista helteisenä heinäkuuna.

Purjehtijan on hyvä noudattaa tiettyjä periaatteita, kun liikkuu vesialueilla. Näin jokainen voi tehdä pienille teoilla jotain konkreettista esimerkiksi Itämeren suojelemiseksi:

Suosi purjehtimista. Jos purjehtii koneajon sijaan, pakokaasuja syntyy entistä vähemmän ja samalla säästyy sekä polttoainetta että rahaa.

Septitankki käyttöön. Veneen käymäläjätteet pitää kerätä septitankkiin. Septitankin tyhjentämisestä kannattaa tehdä rutiininomainen toimenpide. Tyhjennä septitankki aina kun on mahdollista tyhjennyspisteessä.

Ei tiskivesiä mereen. Tiskaaminen voi tuntua joskus tylsältä, mutta hyvän mielen saa, kun vie tiskivedet tiskaamisen jälkeen venesataman viemäriin tai kaataa tiskivedet maalle meren sijaan. Veneeseen kannattaa hankkia tiskialtaaseen sopiva pesuastia, jolla vedet on helppo viedä veneestä pois.

Lajittele jätteet. Veneen roskapussi (sekajäte) täyttyy nopeasti, jos jätteitä ei lajittele. Biojätepisteitä alkaa jo löytyä vierasvenesatamien jätepisteistä. Muovin ja paperin erottaminen sekajätteestä on järkevää, koska niille on kysyntää kierrätys- ja polttolaitoksissa.

Roskat roskiin. Vie roskat roskakoriin tai oman veneen roskiin. Roskia ei saa jättää luontoon.

Vältä myrkkymaaleja. Jos veneen pohjan puhdistaminen onnistuu veneilykautena harjalla tai pohjapesurilla, veneen pohjan myrkkymaalaus on tarpeetonta.

Sinilevää Kökarin selällä kesällä 2018.
Kökärin läntinen selkä kesällä 2018.

Lahjoita rahaa. Omien tekojen lisäksi aina voi tukea entistä puhtaamman meri- ja saaristolalueiden puolesta työtä tekeviä järjestöjä. Purjehduspäivä kannustaa purjehtijoita osallistumaan ja tukemaan eri järjestöjen toimintaa taloudellisesti. Purjehduspäivä ei kerää itse rahaa suojelutyöhön.

Suomessa Itämeren hyväksi tekevät muun muassa seuraavat järjestöt:

Pidä Saaristo siistinä ry: Lahjoitukset

John Nurmisen Säätiö: Puhdasmeri.fi-kampanja

BSAG, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö): Lahjoita Itämerelle

WWF: Liity Itämeri-kummiksi

Kaikki voivat vaikuttaa Itämeren tilaan

Itämeri on herkkä. Itämeri on murtovettä – jotain suolaisten valtamerten ja makeiden järvien väliltä. Murtovesi on eliöstölle haastava ympäristö. Itämeri on myös matala meri, keskisyvyys on vain 54 metriä. Lisäksi Itämeri on kovalla käytöllä. Valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä, ja Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä meristä.

Itämeren näkyvin ongelma on rehevöityminen. Kaupungit, teollisuus, maatalous ja jopa purjehtijat itse ovat käyttäneet Itämerta suruttomasti viemärinä. Nykyisin toki valtaosa jätevesistä puhdistetaan, mutta mereen päätyy silti liikaa ravinteita. Tämä näkyy kesäisin sinilevälauttoina.

Merimies merta rakastaa. Näin on laulettu perinteisissä lauluissa jo vuosisadan verran. Ja tottahan se on, meri on purjehtijalle tärkeä. Jokainen merellä liikkuja nauttii merestä ja luonnosta. Yhä useampi merellä liikkuja on myös huolissaan meren tilasta. Tämä huoli on yksi syy sille, miksi Purjehduspäivä perustettiin.

Rehevöitymisen lisäksi Itämerta vaivaa moni muukin ongelma. Merestä löytyy uskomaton määrä roskaa ja muovia. Vieraslajit ovat levinneet ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja laivaliikenteen seurauksena. Osa kalakannoista on romahtanut ylikalastuksen ja padottujen jokien takia.

Muita uhkia aiheuttavat vilkas meriliikenne ja sen tuoma öljyonnettomuuksien riski, ympäristömyrkkyjen ja kemikaalien päätyminen mereen, meren pohjaan upotetut kemialliset aseet sekä hylkyjen vuotavat polttoainesäiliöt.

Me kaikki voimme vaikuttaa Itämeren tilaan. Pidetään meri hyvässä kunnossa, jotta myös meidän lapsemme ja heidän lapsensa voivat nauttia purjehtimisesta.

TEKSTI: ANTTI LEHMUSKOSKI

KUVAT: JANNE IMPIÖ