Kipparille vinkit onnistuneelle yhteisöpurjehdukselle

1. Purjehduspäivänä kaikilla on mahdollisuus tutustua purjehdukseen. Ole osallistujille jämpti ja reilu kippari. Kerro harrastuksestasi avoimesti.

2. Purjehduspäivänä veneen päällikkö on vastuusta miehistöstään, kuten merilaki edellyttää. Käy läpi keskeiset turvallisuusohjeet ennen purjehdusta.

3. Kippari varaa osallistujille pelastusliivit. Pidä huolta, että kaikilla on aina pelastusliivit päälle puettuna.

4. Ole selkeäsanainen. Mukana on ensikertalaisia, jotka eivät tunne purjehdustermejä tai -slangia.

5. Purjehtiessa tulee nälkä, sopikaa etukäteen ennen purjehdusta muonituksesta.

6. Varmista, että kaikilla on mukana säänmukaiset varusteet, vaatteet ja jalkineet sekä tarvittaessa aurinkosuojaa iholle.

7. Kerro reitin pituus ja matkan arvioitu kesto etukäteen. Muista selventää, että keli voi muuttaa suunnitelmia.

Kaikki voivat vaikuttaa Itämeren tilaan

Itämeri on herkkä. Itämeri on murtovettä – jotain suolaisten valtamerten ja makeiden järvien väliltä. Murtovesi on eliöstölle haastava ympäristö. Itämeri on myös matala meri, keskisyvyys on vain 54 metriä. Lisäksi Itämeri on kovalla käytöllä. Valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä, ja Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä meristä.

Itämeren näkyvin ongelma on rehevöityminen. Kaupungit, teollisuus, maatalous ja jopa purjehtijat itse ovat käyttäneet Itämerta suruttomasti viemärinä. Nykyisin toki valtaosa jätevesistä puhdistetaan, mutta mereen päätyy silti liikaa ravinteita. Tämä näkyy kesäisin sinilevälauttoina.

Merimies merta rakastaa. Näin on laulettu perinteisissä lauluissa jo vuosisadan verran. Ja tottahan se on, meri on purjehtijalle tärkeä. Jokainen merellä liikkuja nauttii merestä ja luonnosta. Yhä useampi merellä liikkuja on myös huolissaan meren tilasta. Tämä huoli on yksi syy sille, miksi Purjehduspäivä perustettiin.

Rehevöitymisen lisäksi Itämerta vaivaa moni muukin ongelma. Merestä löytyy uskomaton määrä roskaa ja muovia. Vieraslajit ovat levinneet ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja laivaliikenteen seurauksena. Osa kalakannoista on romahtanut ylikalastuksen ja padottujen jokien takia.

Muita uhkia aiheuttavat vilkas meriliikenne ja sen tuoma öljyonnettomuuksien riski, ympäristömyrkkyjen ja kemikaalien päätyminen mereen, meren pohjaan upotetut kemialliset aseet sekä hylkyjen vuotavat polttoainesäiliöt.

Me kaikki voimme vaikuttaa Itämeren tilaan. Pidetään meri hyvässä kunnossa, jotta myös meidän lapsemme ja heidän lapsensa voivat nauttia purjehtimisesta.

Antti Lehmuskoski

Purjehduspäivä seuraavan kerran 24. elokuuta 2019

Suomenlinna Viapory Trophy

Hiio-hoi! Purjehduspäivä järjestetään kolmannen kerran 24. elokuuta 2019. Yhteisöllinen purjehdustapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2017.

Kutsumme taas kerran purjeveneiden päälliköt ja purjehduksesta kiinnostuneet yhteisölliseen purjehdustapahtumaan.

Tapahtuman pääpaikka on Helsingissä, missä järjestetään myös Purjehduspäivän jatkojuhlat (lisätietoa myöhemmin). Purjehduspäivään voi kuitenkin ilmoittautua mistä päin maata tahansa.